Imperial 2.0 -lattiakaiuttimista tietoa löytyy aaninen shopin puolelta.
Intohimoni kaiutinsuunnitteluun on antanut alun usealle projektille.
Kertomuksia niistä on kasattu sinun luettavaksi, koska ne ovat myös toteutuneet.
J.H. 28.6.2020
Aloitin oikeastaan kaiuttimien rakentamisen jo ennen ala-asteen käsityötunteja vanhan maatilamme aitassa. Olin saanut käsityksen 8-vuotiaana, että kaiutinelementit toimivat paremmin jonkinlaisessa laatikossa ja niinpä askartelin pimenevässä syysillassa hehkulampun valossa vanerista autoelementille koteloa. Niitä teinkin jopa kaksi samanlaista ja veljeni avustuksella ne saatiin kytkettyä joululahjaksi saamaani kasettiradioon, soittimen alkuperäisten kaiuttimien tilalle. Näin sain elämäni ensimmäiset stereot.
Peruskoulussa käsityön alettua ja pakollisten työnäytteiden jälkeen sainkin tehdä lisää kaiuttimia, kun opettaja antoi luvan tehdä omia töitä. Yläasteella jatkoin kaiuttimien rakentamista, mutta välissä oli aikajakso, jolloin puukkojen tekeminen kiinnosti enemmän. Halusinkin kouluttautua peruskoulun jälkeen puusepäksi, mutta teimme opinto-ohjaajan kanssa sopimuksen. Sain käyttää opinto-ohjauksen tunnit omaan touhuuni teknisten töiden luokassa, kun lupasin hakea lukioon. Viimeinen yläasteen aikainen kaiutinpari olikin niin työläs rakentaa, että tein sitä samoissa tiloissa myös kansalaisopiston kurssilla. Siitä kuitenkin tuli liian suurikokoinen pieneen opiskelijan huoneeseen, missä asuin lukion alkuvaiheen ja ostin kesätyörahoilla ensimmäisen kaupallisen kattauksen.
Itse rakentaminen ja tekniikan tutkiminen oli kuitenkin minulle erittäin tärkeää ja kaupalliset tuotteet väistyivät omaa suunnittelua omaavien kaiuttimien alta. Olin tullut jo tutuksi ääniaaltojen heijastusten kanssa ja valoin kaiutinkoteloita betonista, koska siten sain niihin haluamani muodon. Lopputuloksena olikin kaiuttimet, joista keskiäänielementtien kotelot jo painoivat yli 50 kg. Sain käyttää lukion vapaatunneilla teknisen työn tilaa ja todistukseenkin sain erikoisesti yhden kurssin suoritetusta teknisestä työstä. Useampi kaiutin niiltä ajoilta on vieläkin käytössä ja olen myöhemmin vain suunnitellut niihin jakosuotimet nykyisen tietämykseni mukaisesti.
Alla on kerrottu kaiutinprojekteista, joita olen tehnyt.
Pömpelit, vuonna 2008
2-tie lattiakaiutin, millä ei hienompaa nimeä ole. 8-tuumainen Seasin bassoelementti refleksiviritteisessä kotelossa sekä 2-tuumainen Tangbandin laajakaista korkeille taajuuksille. Tein tämän parin opiskellessani Puualan perustutkintoa ja kaadoimme siihen puutavaran itse isäni kanssa, mikä sahattiin myös paikallisella sahalla. Käytetty koivu oli erittäin laadukasta ja valikoin vain oksattoman materiaalin. Tummempi puu on koristeupotettu CNC-tekniikan avulla ja laajakaista on vapaasti hengittävä takaa. Taakse on myös kankaalla verhoiltu vaimennusrakenne, minkä avulla kaiutin toimii paremmin seinän lähellä. Nämä kaiuttimet ovat edelleen intensiivisessä käytössä.
Jakosuotimet on päivitetty ja jakotaajuus on 500 hertsiä, jolloin myös kotelon tuoma suuntaavuus eli baffle step voidaan ottaa helposti huomioon. Seasin bassoelementti toistaa 25 hertsiin asti tukevasti, kun refleksikäytävä on riittävä kotelotilavuuteen nähden. Kaiuttimet ovat olleet esillä Hifiharrastajat Ry:n järjestämässä DIY-tapahtumassa Rastilan kartanolla.
Hopot - mittatilauskaiuttimet hieman liian pienellä budjetilla vuonna 2009
Tietenkin kaverilla oli tarve hyville kaiuttimille ja minä opiskelin vielä puusepäksi niin sellaiset tein. Näiden puutavaran sain kesätyösuhde-etuna paikalliselta ovia valmistavalta yritykseltä, jossa loimukoivu oli hankala hyödyntää. Ehkä etu oli myös mukava kädenpuristus hyvästä työsuhteen pätkästä opintojeni ohessa. Toiminnaltaan Hopot ovat 2.5-tiet Seasin kaiutinelementein ja nimen päätti niillä nykyisinkin kuunteleva ystäväni.
Pari vuotta kaiuttimien valmistumisen jälkeen tein niihin päivityksen jakosuotoihin ja ne kävivät myös Hifiharrastajat Ry:n DIY-tapahtumassa. Massivipuinen kotelo on hieman elänyt ja kaiutinelementtien upotuksia on pitänyt suurentaa, mutta se ei ole yllätys puun kanssa toimittaessa. Nykyisin tosin pyrin käyttämään kriittisissä paikoissa elämätöntä MDF-levyä.
Koska sisustusmakukin voi ajan myötä muuttua oli hyvä, että Hopot tehtiin paksusta koivusta. Alkujaan kirsikkaan sävähtävällä petsillä ja vahalla käsitellyt kaiuttimet hioin vielä kerran puhtaalle puulle ja nykyisin ne ovat lumenvalkoisella vahalla käsitellyt, hieman puun syykuviota kertoen.
Metrik DIY - kardioidia bassoa, vuonna 2013
Tiukka kuvaus projektista tulossa pian ja nopeampaan tutkintaan voit lukea ketjua Hifiharrastajaien foorumilla.
525 DIY - kapea lattiakaiutin, vuonna 2017
Asiakkaalle tehty yleispätevä kaiutinprojekti innomitoin.
Matriisimainen toteutus pystysuuntaavuudessa. Myös kolmen diskantin nippu on 1.5-tie toteutukseltaan ja kartiopinta-alaa kasvatetaan kaiuttimessa aina aallonpituuden mukaan, jolloin syntyy hallittu, vakio suuntaavuus pystysuunnassa.
Nimi 525 juontaa jakosuodinteistä sekä kaiuttimessa käytettyjen bassokeskiäänien koosta. Kaikki elementit ja osat ovat Dayton Audion tuotteita. Ne on kasattu myös helpoksi rakennussarjaksi aaninen shopiin.
525:n suunnittelin mittatilaustyönä joensuulaiselle asiakkaalle, joka ei löytänyt kaupallisista ratkaisua itselleen. Kaiuttimet kehitettiin hyödyntäen DSP-tekniikkaa ja koekuunneltiin aktiivisin jakosuodoin, jolloin pystyttiin määrittämään tavoite tarkasti etukäteen.
525 DIY on minun versioni alkuperäisestä projektista yleispätevänä kaiuttimena hankaliin tiloihin. Sen bassoa voidaan muokata kahden erillisen refleksiputken virityksillä tai kaiutin voidaan toteuttaa täysin suljettuna.
Qaeli - audopoppia, vuonna 2020
Kertomus kalliin vihreästä Audi A6 Avant Quattrosta (vm. 1996) ja sen popituksesta.
Olin jo pitemmän aikaa haavelillut kyseisen kaltaisesta audosta ja sellainen sitten putkahtikin kaupan lähiseudulla aivan yllättäen. Näin äänentoistollisesti ajatellen siinä luvattiin olevan hyvät popit jo valmiiksi,mutta eihän ne ihan riittäneet.
Soittimeksi valikoitui kokemukseni perusteella Sonyn 1-din CD-soitin, jonka linjalähdöt olin jo mitannut varsin hyvälaatuisiksi. Handsfree oli myös yksi valintakriteeri, koska puhun paljon puhelimessa, kun autoilen.
Ääniprosessori oli tietenkin omasta takaa - miniDSP:n jakelu Suomessa kun on minulla - ja niin audoon kasaantui aktiivinen erillissarja etuoviin vakiopaikoille. Oli audossa hyvääkin ostaessa, vanhempi Xetecin vahvistin mikä oli omiaan soittamaan etuoviin asennettuja Dayton Audion bassokeskiääniä sekä diskantteja.
Laitteisto 9 / 2020, millä kilpailin myös Lappeenrannassa EMMA Finlandin kilpailussa 5.9.2020.
Sony MEX-GS820BT
Xetec Gravity 4G-300 MK2
AutoStudio Reference 1500.1
Lappeenrannan osakilpailu oli kohdallani ensimmäinen kokemus kilpailusta ja äänenlaadusta audoni keräsi pisteitä 225 Master 5000 € -luokassa. Etuohjaamo on ulkoasultaan täysin alkuperäinen soitinta lukuunottamatta. Diskantit ovat kyynärpään korkeudella ovissa ja bassokeskiäänet oven alareunassa. Laitteiston kokonaisarvo on toistaiseksi 2000 €.
*10.9.2020 ja jatkuu*
Lisää tulossa...
FI
DIY-kertomukseni
Pömpelit, vuonna 2008
Hopot, vuonna 2009
Metrik DIY, vuonna 2013
525 DIY, vuonna 2017
Qaeli, audo vuonna 2020
Yhteydenotto
aaninen shop
Jussi Hoffrén
+358 400 217 009
jussi.hoffren(at)aaninen.fi
Joensuu, Finland
Lieksan Laatuherkut Oy
Innoventum Oy